Muutokset kuluttajansuojalaissa ja luottokelpoisuuden arvioinnin tiukentuneet vaatimukset
Muutokset kuluttajansuojalaissa ja luottokelpoisuuden arvioinnin tiukentuneet vaatimukset
Direktiivi (EU) 2023/2225 on tuonut kattavan uudistuksen EU:n kuluttajaluottojen sääntelyyn, laajentaen soveltamisalan BNPL-malleihin, pienluottoihin ja lyhytaikaisiin luottoihin sekä kiristäen tiedonanto-, markkinointi- ja luottokelpoisuusvaatimuksia. Suomessa tämä on merkinnyt kuluttajansuojalain laajaa uudistusta vuosina 2025–2026, rekisteröintivelvoitteiden kasvua ja tiukempaa sääntelyä erityisesti pienluottojen ja verkkokaupan maksutapojen osalta. Luottokelpoisuuden arviointia koskevat keskeiset muutokset tulevat voimaan 20.11.2026, samanaikaisesti muiden merkittävien uudistusten kanssa.
Kuluttajansuojalain keskeisiä muutoksia
Laajentuneet rekisteröintivaatimukset
Finanssivalvonnan valvottavatiedotteen 23.1.2026 mukaan Finanssivalvonnan valvontaan on tulossa uusia kuluttajaluotonmyöntäjiä ja kuluttajaluotonvälittäjiä. Samalla rekisteröintivelvollisuus luotonmyöntäjäksi laajenee koskemaan myös osaa nykyisistä kuluttajaluottoja myöntävistä Finanssivalvonnan valvottavista. Toimijoiden, jotka aikovat jatkaa kuluttajansuojalain 7 luvun mukaisten kuluttajaluottojen myöntämistä tai välitystä lakimuutosten voimaantulon 20.11.2026 jälkeen, on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan rekisteriin. Finanssivalvonta on ottanut vastaan luotonvälittäjien rekisteröinti-ilmoituksia 20.3.2026 alkaen uuden lain (laki eräistä kuluttajaluoton välittäjistä) soveltamisalaan kuuluvilta toimijoilta. Viimeistään 20.5.2026 jätetyt hakemukset käsitellään ennen lainsäädäntömuutosten voimaantuloa.
Luottokelpoisuuden arviointi korostuu
Luottokelpoisuuden arviointi on keskeinen velvollisuus kuluttajaluottojen myöntämisessä, ja sen merkitys korostuu entisestään uuden sääntelyn myötä. Luotonantajan on tehtävä huolellinen, ajantasaiseen ja riittävään tietoon perustuva arvio kuluttajan kyvystä suoriutua luotosta.
Finanssivalvonnan teema-arvio ja havainnot
Finanssivalvonta toteutti vuonna 2025 teema-arvion kuluttajien luottokelpoisuuden arvioinnista. Arviossa tarkasteltiin sekä kotimaisten että valittujen Suomessa toimivien ulkomaisten luottolaitosten käytäntöjä erityisesti vakuudettomien kuluttajaluottojen osalta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin luottolaitosten menettelyt täyttävät kuluttajansuojasääntelyn vaatimukset.
Teema-arvion keskeiset havainnot:
- Positiivista luottotietorekisteriä hyödynnetään, mutta sen käyttö vaihtelee (erityisesti olemassa olevien luottojen huomiointi puutteellista)
- Asiakkaiden taloudellisten tietojen oikeellisuutta ei aina varmisteta riittävästi
- Maksukykyarvioissa ei aina huomioida kaikkia olennaisia menoja tai tulevia muutoksia (esim. korkotaso, tulojen jatkuvuus)
- Dokumentoinnissa on puutteita (esim. säilytysajat liian lyhyitä)
- Kaikki toimijat eivät ole arvioineet luottopäätösmallejaan syrjimättömyyden näkökulmasta
Finanssivalvonta edellyttää luottolaitoksia korjaamaan havaitut puutteet ja käyttää tuloksia jatkovalvonnan kohdentamiseen.
Finanssivalvonta on julkaissut tammikuussa 2026 tarkastus- ja teema-arviosuunnitelman, jonka mukaan luottokelpoisuuden arvioinnista tullaan tekemään teema-arvio myös vuonna 2026 (ETA-luottolaitokset ja kuluttajaluottojen myöntäjät).
Vaatimukset luottokelpoisuuden arvioinnille
Uudistetun kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on ennen luottosopimusta arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus huolellisesti kuluttajan tuloihin, menoihin ja taloudelliseen tilanteeseen perustuvien tarpeellisten tietojen avulla.
Keskeiset vaatimukset:
-
Riittävä ja luotettava tietopohja
Arvioinnin on perustuttava ajantasaiseen ja varmennettuun tietoon
- Tietoja hankitaan kuluttajalta sekä keskeisistä tietolähteistä, kuten positiivisesta luottotietorekisteristä
- Tietojen paikkansapitävyys on varmistettava asianmukaisesti
- Tietyissä rajatuissa tapauksissa (esim. täysin korottomat ja kuluttomat luotot) tietolähteiden käyttö voi olla suppeampaa, mutta arvioinnin on tällöinkin oltava riittävä
-
Yksilöllinen maksukyvyn arviointi
Arvioinnissa tulee huomioida:
- tulot ja niiden vakaus
- todelliset menot (esim. asumiskustannukset)
- olemassa olevat velat ja vastuut
- varat ja takausvastuut
Arvioinnin tulee kuvata kuluttajan todellista takaisinmaksukykyä, eikä se saa perustua yksinomaan vakuuksiin tai tilastollisiin oletuksiin.
-
Positiivinen luottotietorekisteri
Positiivinen luottotietorekisteri on keskeinen tietolähde ja pääsääntöisesti olennainen osa luottokelpoisuuden arviointia.
-
Dokumentointivelvollisuus
Luotonantajan on dokumentoitava:
- käytetyt tiedot
- arviointimenetelmät
- tehdyt johtopäätökset
Dokumentaation tulisi olla niin kattava ja selkeä, että viranomainen voi tarkastaa sen ilman lisäselvityksiä; kaikki tiedot on yksilöity, laskelma on läpinäkyvä ja toistettavissa, päätös on perusteltu ja jälkikäteen arvioitavissa
Automaattinen päätöksenteko ja läpinäkyvyys
Mikäli päätökset tehdään automaattisesti, luotonantajan on varmistettava päätöksenteon läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys.
Pelkkä automaattinen päätöksenteko ilman asianmukaisia suojatoimia ei ole sallittua. General Data Protection Regulation (GDPR) edellyttää, että kuluttajalla on oikeus:
- saada tieto automaattisesta päätöksenteosta
- pyytää selkeä selitys päätöksen perusteista
- esittää oma näkemyksensä
- pyytää päätöksen uudelleentarkastelua ihmisen toimesta
Kuluttajaluottodirektiivi täydentää ja konkretisoi GDPR:ää luottokelpoisuuden arvioinnin kontekstissa:
- korostaa läpinäkyvyyttä luottopäätöksissä
- edellyttää, että kuluttajalle annetaan tietoa arvioinnista
- vahvistaa oikeutta saada perustelut ja ymmärrettävä selitys
Käytännön toteutus
Vaihe 1: Tiedonkeruu
- Hakijan tulojen varmentaminen, mukaan lukien palkkatulot ja mahdolliset etuudet
- Hakijan kokonaisvaltainen menojen kartoitus
- Olemassa olevat velat ja muut rahoitussitoumukset
- Tiedot keskeisistä rekistereistä
Vaihe 2: Analyysi ja toimivat luotonmyöntömallit
- Todellisen käytettävissä olevan tulon laskeminen
- Takaisinmaksukyvyn arviointi
- Herkkyysanalyysi (esim. korkojen nousu, tulojen muutokset)
Vaihe 3: Päätöksentekoa koskeva periaate
Luotto voidaan myöntää ainoastaan, jos arvioinnin perusteella on todennäköistä, että hakija kykenee suoriutumaan takaisinmaksusta ilman olennaista elintason heikentymistä koko luottosuhteen keston ajan.
Arvioinnissa ei tule lähtökohtaisesti perustua oletuksiin, kuten:
- kulutuksen merkittävä vähentäminen tulevaisuudessa
- luoton jälleenrahoittaminen takaisinmaksun mahdollistamiseksi
Vaihe 4: Dokumentaatio ja kontrollit
Dokumentaation tulee olla:
- läpinäkyvää ja toistettavaa
- jälkikäteen arvioitavissa
- viranomaisen tarkastettavissa ilman lisäselvityksiä
Seuraamukset puutteellisesta arvioinnista
Puutteellinen luottokelpoisuuden arviointi voi johtaa merkittäviin oikeudellisiin seuraamuksiin. Tietyissä tilanteissa luotonantaja voi menettää oikeuden periä korkoja tai muita luottokustannuksia kokonaan tai osittain. Seuraamusten soveltaminen riippuu rikkomuksen laadusta ja tapauskohtaisesta arvioinnista.
NFR:n valvontakokemus luottokelpoisuusprosessin tukena
NFR:n asiantuntijat arvioivat, täyttääkö yrityksen luottokelpoisuuden arviointiprosessi sovellettavan sääntelyn vaatimukset, erityisesti kuluttajansuojalain 7 luvun (kuluttajaluotot) sekä kuluttajaluottodirektiivin (CCD2) edellytykset, ja tukevat tarvittaessa prosessin suunnittelussa, kehittämisessä ja käyttöönotossa. Arviointi kattaa luottokelpoisuuden arviointia koskevat menettelyt, kontrollit sekä dokumentaation (erityisesti KSL 7 luku 14 §).
Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös voimassa olevien luottojärjestelyjen ehtoja ja sopimusdokumentaatiota sekä tunnistetaan mahdolliset päivitystarpeet ennen 20.11.2026 voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten johdosta (CCD2:n kansallinen täytäntöönpano). Samalla varmistetaan, että ohjausasiakirjat, toimintaperiaatteet ja sisäiset valvontajärjestelyt ovat keskenään johdonmukaisia ja tukevat sääntelyn mukaista toimintaa.
Tarkastelu voidaan ulottaa myös markkinointi- ja myyntikanaviin sen varmistamiseksi, että ne täyttävät kuluttajaluottoja koskevat vaatimukset (mm. KSL 7 luku 8–13 §) ja edistävät hyvän luotonantotavan toteutumista. Lisäksi arvioidaan yhteistyökumppaneihin ja kolmansiin osapuoliin – erityisesti luotonvälittäjiin – liittyvät menettelyt ottaen huomioon niitä koskeva sääntely.
Yritys saa yhteistyön kautta kokonaisarvion luottokelpoisuus- ja riskinarviointimalliensa vaatimustenmukaisuudesta sekä kehitystarpeista. Työ auttaa varautumaan sääntelymuutoksiin, parantaa läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta sekä hyödyntää NFR:n käytännönläheistä valvontaosaamista.
Haluatko varmistaa, että yrityksesi luottokelpoisuusarviointiprosessi täyttää kaikki uudet vaatimukset ennen vuoden 2026 muutoksia?
ECB’s Climate Risk Penalties Mark a Turning Point for Banks
ECB’s Climate Risk Penalties Mark a Turning Point for Banks
The European Central Bank’s recent enforcement action against a major European bank has been widely perceived as a landmark moment in the integration of climate‑related and environmental (C&E) risks into prudential supervision. While headlines focus on fine and C&E risks, the underlying story is equally one of data, analytics and methodological rigour. The message to European banks is clear: the era of supervisory tolerance has ended.
C&E Risk Moves from Expectations to Enforcement
In February, the ECB imposed €7.55 million in periodic penalty payments on a large European bank for failing to meet a key supervisory requirement: completing a robust materiality assessment of C&E risks within the mandated timeline. The bank missed its deadline by 75 days, triggering the ECB’s daily penalty mechanism.
This is the ECB’s second climate‑risk‑related penalty in just three months, following a much smaller sanction in late 2025. The escalation sends a clear message: C&E risks non‑compliance is no longer a symbolic issue. It has real financial consequences.
This outcome is a warning shot for major European banks with deep exposure to sectors sensitive to physical climate risks. The financial impact of €7.55 million is manageable for large banks, but the psychological and organisational implications are far more significant and far more costly.
This is no longer about ambition or policy statements — it is about operational delivery.
The Real Issue: Data, Models, and Operationalisation
Although the sanctions stem from climate‑risk shortcomings, the substance of the ECB’s expectations is fundamentally about data and methodology. Banks are being asked to demonstrate that they can:
- Identify material climate exposures through granular, reliable data covering counterparties, assets, and geographies
- Translate climate drivers into quantitative financial risk metrics using transparent, defensible methodologies
- Conduct forward‑looking analysis and stress tests that can be explained and replicated
- Maintain clear data lineage from source to disclosure
The challenge is rarely an unwillingness to recognise C&E risks. Instead, it lies in operationalising C&E risks: consolidating fragmented data, filling gaps with consistent external datasets, and aligning methodologies across risk, finance and business functions. This is where many banks still fall short and where supervisors are now drawing firm lines.
The ECB has been building toward this moment for years. Its 2020 C&E Risk Guide, the 2022 climate stress test, and multiple follow‑up findings have laid out expectations clearly. What has changed is not the guide and the findings, but the willingness to enforce it
Why the ECB’s Enforcement Matters
The penalties signal a structural shift: climate risk management is evolving from a conceptual requirement to a fully operational component of prudential supervision.
For banks, three implications stand out:
- C&E risks is now a supervisory priority with financial implications.
Non‑compliance affects the bottom line. C&E risks are being treated with the same seriousness as credit or market risk. - Materiality assessments must be timely, credible and bank‑specific.
High‑level statements are no longer enough. Supervisors expect rigorous data, sector‑level granularity, and documented methodological choices. - Supervisory escalation is becoming the norm.
Where progress is insufficient, banks should expect intrusive follow‑ups, daily fines, and increased monitoring.
Broader Implications: A New Era of Climate Risk Governance
The ECB’s approach underscores a broader sector‑wide transformation. As regulatory scrutiny intensifies, banks will need to accelerate investment in:
- Integrated C&E risks governance
- Data aggregation and reporting capabilities
- Scenario analysis and stress‑testing frameworks
- Timely remediation of supervisory findings
- Transparent and traceable model governance
C&E risks are no longer an add‑on. It is becoming a core component of risk management and strategic decision‑making.
A Clear Signal for the Banking Sector
The recent penalty imposed by the ECB does more than sanction a delayed materiality assessment. It marks the formal end of the supervisory “grace period” that banks have operated under while developing their C&E risks frameworks. Banks are being told, with growing clarity, that climate risk is financial risk and that managing it requires robust data, credible methodologies and timely execution.
For banks, the lesson is clear: climate risk management can no longer remain a conceptual or qualitative exercise. It must become an operational reality handled at CFO and CRO level or it will come with a price.
Have you aligned risk, finance, and business functions around a consistent and auditable C&E risk methodology?
Ilmasto- ja ympäristöriskit: compliance vai kilpailuetu?
Ilmasto- ja ympäristöriskit: compliance vai kilpailuetu?
Ilmasto- ja ympäristöriskit eivät ole enää jotain, mistä rahoituslaitokset vain puhuvat. Ne ovat riskejä, jotka valvojat ottavat huomioon pääomavaatimuksissa, hallinnossa ja strategiassa, sillä riski on ylittänyt sääntelyyn liittyvän kynnyksen.
NFR Groupissa autamme rahoituslaitoksia rakentamaan vahvoja ja puolustettavissa olevia ilmasto- ja ympäristöriskikehyksiä, jotka valmistelevat valvonnan tarkasteluun ja tukevat järkeviä pääoma- ja riskipäätöksiä. Painopiste on käytännön toteutuksessa: ilmastoriskikyvykkyyksien suunnittelu ja juurruttaminen todellisiin hallinto-, riski- ja pääomaprosesseihin.
Eurooppalainen pankkivalvonta vie ESG:n, erityisesti ilmasto- ja ympäristöriskit, “nice-to-have” -sustainability-narratiivista ydinvalvonnan riskienhallintaan.
Tämä muutos on vakiinnutettu EBA:n toimesta ESG-riskien hallintaa koskevilla ohjeilla (EBA/GL/2025/01) sekä ympäristöskenaarioanalyysia koskevilla ohjeilla (EBA/GL/2025/04). Yhdessä nämä kehykset asettavat vähimmäisstandardit ja viitekehykset sille, miten laitokset tunnistavat, mittaavat, hallitsevat ja seuraavat ESG-riskejä, painottaen erityisesti ilmasto- ja ympäristötekijöitä.
EBA-kehyksen mukaan compliance ei tarkoita ESG-raportin laatimista. Kyse on siitä, että voidaan osoittaa, että ilmasto- ja ympäristöriskit on sisällytetty hallintoon, riskienhallintaan sekä pääoma- ja likviditeettivaatimusten prosesseihin tavalla, joka on johdonmukainen, toistettavissa ja puolustettavissa. ESG-riskienhallintaohjeet astuvat voimaan 11. tammikuuta 2026, ja pienille sekä ei-komplekseille laitoksille siirtymäaikaa on 11. tammikuuta 2027 asti.
Ohjeissa ESG-riskienhallinta yhdistetään nimenomaisesti vakavaraisuushallinnon odotuksiin. Laitosten tulee osoittaa selkeä omistajuus ja valvonta kolmen puolustuslinjan kautta, mukaan lukien sisäisen tarkastuksen riippumaton arvio ESG-riskikehyksistä ja hallinnosta. Käytännössä valvojat odottavat, että ilmasto- ja ympäristöriskit käsitellään kuten muutkin rahoitusriskit: hallinnoidaan, valvotaan, haastetaan ja dokumentoidaan – ei vain kuvata sanallisesti.
Ilmasto- ja ympäristöriskit eivät ole enää vain compliancea – European Banking Authorityn linjausten myötä ne ovat osa pankin ydintoimintaa ja mahdollinen kilpailuetu.
NFR Groupin keskeiset palvelut
- Merkittävät ilmasto- ja ympäristöriskit
Fyysisten ja siirtymäriskien tunnistaminen, arviointi ja dokumentointi vaikutuksista liiketoimintamalliin, taseeseen ja riskiprofiiliin, mukaan lukien vahvojen merkittävyyden arviointien kehittäminen, jotka täyttävät valvonnan odotukset ja kestävät tarkastelun.
- Keskeiset riskienhallinnan kehykset
Ilmasto- ja ympäristöriskit integroidaan olemassa oleviin vakavaraisuusrakenteisiin, kuten ICAAP, riskinottohalukkuuskehykset, politiikat ja hallinto, varmistaen, että niitä hallitaan johdonmukaisesti luotto-, markkina-, likviditeetti- ja operatiivisten riskien kanssa.
- Ilmastostressitestit pääomalle ja strategialle
Ilmastostressitestit ja skenaarioanalyysit suunnitellaan niin, että ne menevät raportoinnin yli, muuntaen ilmastopolut kvantifioitaviksi taloudellisiksi vaikutuksiksi ja hyödyntäen tuloksia pääoman suunnittelussa, strategisissa päätöksissä ja riskirajoissa.
- Hallituksen ja ylimmän johdon vastuu
Selkeä vastuu hallitukselle ja johdolle, jossa ilmastoriskit on sisällytetty strategiseen päätöksentekoon, riskivalvontaan ja hallintoon valvonnan odotusten mukaisesti.siirtymään pelkästä compliance-lähtöisestä ajattelusta kohti vaikuttavaa ja ennakoivaa rahoitusrikollisuuden torjuntaa, jossa sääntelyn noudattaminen ja liiketoiminnan tehokkuus kulkevat käsi kädessä.
- Valvontaan valmistautuminen ja täytäntöönpanon kestävyys
Valmiuden arviointi valvonnan odotuksiin nähden, puutteiden tunnistaminen ja priorisoitujen korjaavien toimenpiteiden määrittely tukevat tehokasta valvontayhteistyötä ja mahdollistavat siirtymisen odotusten asettamisesta velvoittavaan complianceen.
Miksi NFR?
NFR auttaa rahoituslaitoksia rakentamaan vahvoja ja puolustettavissa olevia ilmasto- ja ympäristöriskikehyksiä, jotka valmistelevat valvonnan tarkasteluun ja tukevat järkeviä pääoma- ja riskipäätöksiä. Painopiste on käytännön toteutuksessa: ilmastoriskikyvykkyyksien suunnittelu ja juurruttaminen todellisiin hallinto-, riski- ja pääomaprosesseihin.
Syvällisen kokemuksen ansiosta vakavaraisuussääntelyn ja pankkivalvonnan leikkauspisteessä NFR ymmärtää paitsi mitä valvojat odottavat, myös miten he arvioivat, haastavat ja valvovat näitä odotuksia. Tämä mahdollistaa monimutkaisten sääntelyvaatimusten kääntämisen selkeiksi, suhteellisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi ratkaisuiksi, räätälöitynä kunkin laitoksen koon, riskiprofiilin ja toimintamallin mukaan.
NFR:n työ perustuu rakenteelliseen ja metodiseen lähestymistapaan, joka on linjassa valvontakäytäntöjen kanssa ja pohjautuu vahvaan ymmärrykseen keskeisistä vakavaraisuuden kehyksistä, kuten ICAAPista, hallinnosta ja stressitestauksesta. Sääntelyn kehityksen ja valvonnan prioriteettien jatkuva seuranta varmistaa, että laitokset pysyvät odotusten edellä.
Tuloksena ei ole pelkkä compliance, vaan myös varmuus: kehykset, joita laitokset voivat puolustaa valvonnan tarkastelussa ja joihin voi luottaa pääoma- ja strategisissa päätöksissä.
Täyttääkö ilmasto- ja ympäristöriskien hallintanne European Banking Authorityn vaatimukset – vai voisiko siitä tulla kilpailuetunne?
Oletko valmis EBA:n uusiin pakotevaatimuksiin?
Oletko valmis EBA:n uusiin pakotevaatimuksiin?
EBA on julkaissut uudet ohjeet, jotka tiukentavat merkittävästi vaatimuksia siitä, miten pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulee toimeenpanna ja seurata EU:n rajoittavia toimenpiteitä ja talouspakotteita.
Tässä artikkelissa NFR Group nostaa esiin ohjeiden keskeiset teemat ja avaa, mitä ne tarkoittavat käytännössä finanssialalle. Tarjoamme myös konkreettisia neuvoja siitä, miten pankit ja muut rahoituslaitokset voivat toteuttaa pakotesääntelyä rakenteellisesti ja riskiperusteisesti omassa organisaatiossaan.
Oletko valmis EBA:n uusiin pakotevaatimuksiin?
EBA on julkaissut uudet ohjeet, jotka tiukentavat merkittävästi vaatimuksia siitä, miten pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulee toimeenpanna ja seurata EU:n rajoittavia toimenpiteitä ja talouspakotteita.
Tässä artikkelissa NFR Group nostaa esiin ohjeiden keskeiset teemat ja avaa, mitä ne tarkoittavat käytännössä finanssialalle. Tarjoamme myös konkreettisia neuvoja siitä, miten pankit ja muut rahoituslaitokset voivat toteuttaa pakotesääntelyä rakenteellisesti ja riskiperusteisesti omassa organisaatiossaan.
Mitä ovat kansainväliset pakotteet?
Kansainväliset pakotteet ovat oikeudellisesti sitovia tai poliittisia toimenpiteitä, joita valtiot, kansainväliset järjestöt tai ylikansalliset toimielimet hyväksyvät. Niiden tarkoituksena on turvata kansainvälisen oikeuden periaatteita, edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ehkäistä konflikteja sekä tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.
Pakotteita voidaan toteuttaa monin eri tavoin, mutta finanssisektorilla keskeisessä roolissa ovat erityisesti taloudelliset ja rahoituspakotteet. Näihin voivat kuulua muun muassa:
- Varojen jäädyttämisvelvoitteet, jotka estävät pakotelistattuja henkilöitä ja yhteisöjä saamasta käyttöönsä varoja tai taloudellisia resursseja
- Rajoitukset rahoitustapahtumille ja taloudelliselle avulle
Lisäksi on olemassa kaupparajoituksia, jotka rajoittavat tavaroiden ja palveluiden kauppaa, mukaan lukien sotilastarvikkeet, niin sanotut kaksikäyttötuotteet, telekommunikaatiolaitteet sekä ylellisyystuotteet.
Suomessa, kuten muissakin EU-jäsenvaltioissa, keskeisiä ovat EU:n neuvoston hyväksymät pakotteet, jotka ovat suoraan sovellettavaa oikeutta. YK:n turvallisuusneuvoston pakotteet toimeenpannaan EU:n kautta.
Lisäksi useilla muilla lainkäyttöalueilla on omat pakotejärjestelmänsä, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen ulottuvuus, kuten Yhdysvalloilla Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) kautta sekä Yhdistyneellä kuningaskunnalla oman kansallisen pakotejärjestelmänsä kautta.
Pakotteiden noudattaminen ei ole enää vain oikeudellinen kysymys, vaan keskeinen osa nykyaikaista riskienhallintaa ja vastuullista liiketoiminnan johtamista.
Talouspakotteiden täytäntöönpano EU:ssa
EU:ssa pakotesääntelyn noudattamista ohjataan Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) antamilla ohjeilla siltä osin kuin sääntely asettaa vaatimuksia pankeille ja muille rahoituslaitoksille.
Uudet EBA:n ohjeet määrittelevät yhteiset eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset sille, miten rahoituslaitosten tulee järjestää hallintorakenteensa, sisäiset menettelynsä ja valvontamekanisminsa varmistaakseen EU:n rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) sekä jäsenvaltioiden kansallisten pakotteiden tehokkaan noudattamisen.
- EBA-ohje 2024/14: koskee kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia ja sisältää hallintoa ja vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset.
- EBA-ohje 2024/15: sisältää tehostettuja liiketoimien seurantaa koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan kaikkiin maksupalveluntarjoajiin ja kryptovarapalveluntarjoajiin.
EBA-ohjeiden täytäntöönpano Suomessa
Suomessa Finanssivalvonta on ilmoittanut aikovansa noudattaa EBA:n antamia ohjeita (EBA/GL/2024/14 ja EBA/GL/2024/15), joiden soveltaminen alkaa 30.12.2025. EBA-asetuksen (EU) N:o 1093/2010 artiklan 16(3) mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten ja finanssilaitosten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan EBA:n ohjeita, mikä käytännössä vahvistaa niiden merkityksen osana kansallista valvontakehystä.
Ohjeet asettavat yhtenäiset eurooppalaiset standardit sisäiselle hallinnolle, toimintaperiaatteille, menettelytavoille ja valvontatoimille unionin ja kansallisten rajoittavien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.
EBA/GL/2024/14 koskee finanssilaitoksia, joihin sovelletaan luottolaitosdirektiiviä (CRD), maksupalveludirektiiviä (PSD2) ja sähkörahadirektiiviä (EMD). EBA/GL/2024/15 puolestaan asettaa tehostettuja vaatimuksia maksupalveluntarjoajille ja kryptovarapalveluntarjoajille erityisesti varojen ja kryptovarojen siirtojen osalta asetuksen (EU) 2023/1113 mukaisesti.
Finanssivalvonta päivittää ohjeiden johdosta omaa määräys- ja ohjekokoelmaansa, erityisesti määräyksiä ja ohjeita 4/2023, jotka koskevat pakotesääntelyn ja kansallisten jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista. Tämä tarkoittaa, että pakotteiden noudattaminen tulee entistä selkeämmin integroiduksi osaksi suomalaisten finanssitoimijoiden hallintorakenteita, sisäisiä kontrolleja ja riskienhallintaa.
Lisäksi on odotettavissa, että ohjeet sisällytetään osaksi EU:n rahanpesun torjunnan sääntelykehystä, erityisesti rahanpesuasetusta (EU) 2024/1624, joka tulee voimaan 10.7.2027.
Mitä EBA:n uudet pakoteohjeet sisältävät?
EBA:n uudet ohjeet asettavat laajat vaatimukset rahoituslaitosten sisäisille pakotejärjestelmille. Ne edellyttävät muun muassa:
- Vahvoja ja dokumentoituja sisäisiä toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja valvontamekanismeja, joilla varmistetaan rajoittavien toimenpiteiden noudattaminen
- Pakotevaatimusten kattavaa integrointia osaksi yhtiön hallintorakennetta, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa
- Selkeää roolien ja vastuiden määrittelyä kaikilla organisaation tasoilla
- Laitoskohtaisia riskinarviointeja, joilla tunnistetaan pakoteriski sekä pakotteiden kiertämiseen liittyvät riskit
- Tehokkaita valvontamekanismeja, mukaan lukien asiakkaiden, tosiasiallisten edunsaajien ja vastapuolten pakotelistaseulonta, sisäinen raportointi sekä asianmukainen dokumentointi
- Transaktioseurantaa ja seulontaa, mukaan lukien maksukäyttäytymisen analysointi pakotelistattuihin henkilöihin ja yhteisöihin liittyvien liiketoimien havaitsemiseksi ja estämiseksi
- Selkeät menettelyt pakoteosumien käsittelyyn, varojen jäädyttämiseen ja eskalointiin
Kokonaisuutena ohjeet nostavat pakotteiden noudattamisen perinteisestä compliance-toiminnosta strategiseksi osaksi yhtiön kokonaisvaltaista hallintoa ja riskienhallintaa.
Miten varmistaa pakotteiden tehokas noudattaminen käytännössä
EBA:n ohjeiden keskeiset elementit ovat monilta osin tuttuja rahanpesun torjunnan (AML) sääntelykehyksestä. Näkemyksemme mukaan rahoituslaitokset hyötyvät siitä, että ne lähestyvät EBA:n uusia pakoteohjeita samalla rakenteella kuin AML-vaatimuksia. Suosittelemme siksi, että pakotteiden noudattaminen integroidaan osaksi jo vakiintunutta AML-prosessimallia. Tämä voidaan toteuttaa seuraavan kahdeksanvaiheisen toimintasuunnitelman avulla:
- Sisällytä pakoteriski osaksi sisäisiä toimintaperiaatteita ja laitoskohtaista riskinarviointia.
- Tunnista ne liiketoiminta-alueet, tuotteet, palvelut ja asiakassegmentit, joihin kohdistuu pakote- ja rajoittavien toimenpiteiden riski.
- Mukauta valvontatoimenpiteet ja prosessit vähentämään rikkomusten tai tahattoman kiertämisen riskiä, mukaan lukien pakotelistaseulonta ja transaktiovalvonta.
- Havaitse ja hallitse altistuminen, mukaan lukien hälytysten käsittely ja mahdolliset varojen jäädyttämisvelvoitteet.
- Dokumentoi, että tehdyt arviot ja kontrollit toimivat tehokkaasti myös käytännössä.
- Selkeytä vastuut pakoteasioissa ja määritä selkeät eskalointimenettelyt ylimmälle johdolle ja hallitukselle.
- Varmista säännöllinen henkilöstökoulutus, jotta tietoisuus ja osaaminen pakotevaatimuksista pysyvät ajan tasalla.
- Laadi selkeät menettelyt ulkoista raportointia varten toimivaltaisille valvontaviranomaisille.
Tällä tavoin pakotteiden noudattaminen voidaan rakentaa systemaattiseksi, riskiperusteiseksi ja hallinnollisesti kestäväksi osaksi organisaation kokonaisvaltaista riskienhallintaa.
Strateginen kilpailuetu
Oikein toteutettuna EBA:n uudet ohjeet eivät tarkoita ainoastaan parempaa vaatimustenmukaisuutta, vaan myös vahvempaa operatiivista resilienssiä, pienempää sääntelyriskiä ja lisääntynyttä luottamusta asiakkaiden ja viranomaisten silmissä. Rahoituslaitokset, jotka käynnistävät sopeutumisprosessin ajoissa, ovat paremmin valmistautuneita tuleviin vaatimuksiin – sekä EU:ssa että Norjassa.
Pakotteiden noudattaminen ei ole enää pelkästään juridinen kysymys, vaan keskeinen osa nykyaikaista riskien hallintaa.
Asiantuntemuksemme
NFR Groupilla on vahva regulatorinen osaaminen sekä rahanpesun torjunnan (AML) että pakotesääntelyn alalla. Seuraamme jatkuvasti voimassa olevia vaatimuksia ja tulevia sääntelymuutoksia sekä niiden valvonnallisia painotuksia.
Meillä on käytännön kokemus siitä, miten sääntelyvaatimukset voidaan jalkauttaa tehokkaasti ja liiketoimintalähtöisesti pankkeihin ja muihin finanssialan toimijoihin. Autamme asiakkaitamme rakentamaan rakenteellisesti kestävät, riskiperusteiset ja käytännössä toimivat ratkaisut.
Ota yhteyttä, jos haluat keskustella siitä, miten voimme tukea organisaatiotasi.
Valvontatoiminnot kestävän arvonluonnin mahdollistajina
Valvontatoiminnot kestävän arvonluonnin mahdollistajina
Valvontatoiminnot ovat keskeinen osa finanssialan kykyä rakentaa ja suojata pitkän aikavälin arvoa. Riippumattoman arvioinnin ja liiketoimintaa tukevan näkemyksen yhdistäminen mahdollistaa sen, että riskienhallinta, compliance ja sisäinen tarkastus eivät ole pelkästään sääntelyn täyttämistä varten, vaan osa strategista johtamista ja asiakasluottamuksen vahvistamista.
Hyvin ankkuroitu ja tehokkaasti johdettu valvontakehikko luo perustan vakaalle ja kestävälle arvonluonnille nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
- Järjestelmällinen ja rakenteellinen lähestymistapa
Selkeät prosessit, dokumentoidut menetelmät ja johdonmukainen laadunvarmistus takaavat, että riskinarvioinnit ja suositukset ovat vertailukelpoisia ja ennakoitavia ajan myötä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja luo luotettavan perustan strategiselle päätöksenteolle.
- Joustava ja mukautuva toimintamalli
Vahvasta metodologiasta huolimatta valvontatoiminnot kykenevät reagoimaan nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin, uusiin sääntelyvaatimuksiin ja liiketoiminnan kehitykseen. Tämä varmistaa, että analyysit ja suositukset pysyvät ajankohtaisina ja tukevat organisaation päätöksentekoa oikea-aikaisesti.
- Olennaisten riskien priorisointi
Keskittymällä riskeihin, joilla on merkittävin vaikutus liiketoimintaan ja sen sidosryhmiin – kuten taloudellisiin, operatiivisiin ja teknologisiin riskeihin – varmistetaan, että resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. Tämä vahvistaa organisaation kykyä suojata ja kasvattaa pitkän aikavälin arvoa.
- Integrointi liiketoimintaan
Tehokas valvontatoiminto on tiiviisti integroitunut yrityksen liiketoimintamalliin, prosesseihin ja kulttuuriin. Suositukset ja kontrollit muotoillaan käytännönläheisiksi ja organisaation tavoitteita tukeviksi, jotta ne voidaan muuntaa konkreettisiksi parannuksiksi.
- Ympäristön ja kehitystrendien jatkuva seuranta
Seuraamalla aktiivisesti sääntelykehitystä, teknologisia muutoksia ja toimialan parhaita käytäntöjä valvontatoiminnot voivat tarjota ennakoivaa ohjausta ja tunnistaa uusia riskejä sekä mahdollisuuksia. Tämä proaktiivinen lähestymistapa tukee kilpailukyvyn vahvistamista ja kestävää kasvua.
Miksi NFR Group?
NFR Groupissa tarjoamme valvontatoimintoja, jotka tuottavat aitoa lisäarvoa. Ammattimaisella ja järjestelmällisellä lähestymistavalla autamme yrityksiä hallitsemaan riskejä, navigoimaan sääntelyn vaatimuksissa ja vahvistamaan hallintoa. Tarjoamme kaikkea perusteellisista analyyseistä käytännönläheisiin suosituksiin. Kokemuksemme avulla tunnistamme nopeasti merkittävimmät riskit ja muutamme monimutkaiset sääntelyvaatimukset käytännön, liiketoimintalähtöisiksi ratkaisuiksi.
Toimimme aitoudella, läpinäkyvyydellä ja rehellisyydellä, rakentaen luottamusta jokaisessa yhteistyössä. Keskinäisen kunnioituksen kulttuurimme mahdollistaa pitkäaikaisten kumppanuuksien muodostamisen, joissa sekä asiakas että neuvonantaja kehittyvät yhdessä. Tämä antaa selkeän kilpailuedun vahvemman hallinnon, suuremman varmuuden ja kestävän arvonluonnin muodossa jatkuvasti muuttuvilla finanssimarkkinoilla.
NFR Groupissa pyrimme olemaan luotettava neuvonantaja, joka tukee organisaatioita vastuullisilla ratkaisuilla, räätälöityinä kunkin organisaation tarpeisiin.
Haluatko vahvistaa liiketoimintaasi valvontatoiminnoilla, jotka luovat luottamusta, vakautta ja pitkäaikaista arvoa?
Sinun tarpeesi ensin – vastuullista ja liiketoimintalähtöistä FCP-neuvontaa
Sinun tarpeesi ensin – vastuullista ja liiketoimintalähtöistä FCP-neuvontaa
NFR Groupissa yhdistämme syvällisen sääntelyosaamisen, finanssivalvontataustan, käytännön operatiivisen kokemuksen sekä neuvonantotyön näkemyksen finanssialalta. Asiantuntemuksemme kattaa rahanpesun estämisen (AML) ensimmäisen, toisen ja kolmannen puolustuslinjan toiminnot sekä laajan kokemuksen AML-neuvonnasta, petosten ehkäisystä ja Financial Crime Prevention (FCP) -teknologiaratkaisuista.
Ymmärrämme, että jokaisen organisaation riskiprofiili, toimintamalli ja sääntely-ympäristö ovat erilaisia. Siksi emme tarjoa valmiita malleja – vaan rakennamme ratkaisut aina asiakkaan todellisuuden pohjalta.
Johdonmukaiset, käytännössä toimivat FCP-ratkaisut
FCP-toiminnot hajautuvat helposti, erityisesti silloin kun AML-prosesseja kehitetään irrallaan muista valvonta- ja liiketoimintatoiminnoista. Organisaatiot tasapainoilevat jatkuvasti sääntelyvaatimusten, liiketoimintatavoitteiden, asiakaskokemuksen ja operatiivisen tehokkuuden välillä. Yksi kaikille sopiva ratkaisu ei toimi monimutkaisessa toimintaympäristössä.
NFR Groupin lähestymistapa perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen: yhdistämme sääntelyvaatimukset, riskienhallinnan, teknologian ja käytännön operatiivisen toteutuksen. Tavoitteena on ratkaisu, joka ei ainoastaan täytä vaatimuksia, vaan toimii arjessa.
Tuemme organisaatioita kehittämään FCP-rakenteita, jotka ovat:
- riskiperusteisia ja suhteellisia
- johdonmukaisesti hallinnoituja
- operatiivisesti toteuttamiskelpoisia
- integroituna liiketoimintaan
Näin varmistamme, että FCP ei jää irralliseksi kontrollitoiminnoksi, vaan muodostaa selkeän ja kestävän osan organisaation hallintoa ja arvonluontia.
NFR Group tarjoaa
- Laaja-alainen asiantuntemus
Yhdistämme AML-, petostentorjunta- ja FCP-teknologiaosaamisen kokemukseen lainvalvonnasta, finanssivalvonnasta, neuvonantopalveluista sekä operatiivisista tehtävistä finanssialalla. Näin tuomme yhteen sääntelyn, valvonnan ja käytännön toteutuksen näkökulmat.
- Asiakaslähtöiset ja räätälöidyt ratkaisut
Jokainen organisaatio toimii omassa riskimaisemassaan. Rakennamme ratkaisut asiakkaan liiketoimintamallin, riskiprofiilin ja sääntely-ympäristön pohjalta – varmistaen, että ne ovat sekä vaikuttavia että käytännössä toteutettavissa.
- Kokonaisvaltainen lähestymistapa
Tarkastelemme FCP:tä osana laajempaa riskienhallinnan kokonaisuutta. Tämä mahdollistaa johdonmukaisen neuvonnan, joka huomioi sääntelyn, operatiivisen tehokkuuden ja strategiset tavoitteet samanaikaisesti.
- Riskiperusteinen ja käytännönläheinen toteutus
NFR Groupin rooli on tukea organisaatioita tunnistamaan ja toteuttamaan juuri heille parhaiten soveltuvat ratkaisut. Varmistamme vaatimustenmukaisuuden ja tehokkaat prosessit tavalla, joka minimoi vaikutukset asiakaskokemukseen ja operatiiviseen sujuvuuteen. Tavoitteenamme on auttaa organisaatioita siirtymään pelkästä compliance-lähtöisestä ajattelusta kohti vaikuttavaa ja ennakoivaa rahoitusrikollisuuden torjuntaa, jossa sääntelyn noudattaminen ja liiketoiminnan tehokkuus kulkevat käsi kädessä.
Näin varmistamme, että FCP ei jää irralliseksi kontrollitoiminnoksi, vaan muodostaa selkeän ja kestävän osan organisaation hallintoa ja arvonluontia.
Etsitkö FCP-neuvontaa, joka on rakennettu juuri sinun organisaatiosi riskimaisemaan – ei yleiseen malliin?